Riekontorppa

Fiktion Kaski on pitkänlinjan kouluhevonen, joka oli odotettua mukavampi. Ori ostettiin melkeinpä heräteostoksena Riekontorpan kouluoriiden ketjuun, mutta sinne ori parhaiten sopiikin. Kaksi on lempeä pikkuori, joka on ihan alusta alkaen ollut kaikkien suosikki. Hieman ruunamainen olemus sillä on, ja välillä unohtaa, että Kaski on tosiaankin nuori ori – sen verran hyväkäytöksinen se sattuu olemaan. Taluttaessa toki saattaa olla hieman arvaamaton, Kaskella on tapana säikkyä kaikkea epätavallista, eli kottikärryjä eri paikassa kuin eilen ja tietenkin niitä kirottuja pressuja! Muuten ori kulkee kiltisti vierellä, välillä hoitajaa turvallaan tökkien.

​

Kaski on ehkä tallin helpoimpia hoidettavia. Ori seisoo nätisti paikoillaan melkeinpä jähmettyneen oloisena ja odottaa rauhassa hoitojuttujen loppumista. Kaski ei karta vettä eikä mitään muutakaan, ei pelkää eläinlääkäriä taikka kengittäjää – unelmahevosen alku. Varustus on välillä hieman haastavaa, sillä Kaski on hieman herkkis ja jos satulan rojauttaa orin selkään, se saattaa kiivastua ja heittää kiukkuisena päänsä ilmoihin ja rupeaa polkemaan takajalkaansa karsinan seinään tasaisesti. Sen saa kuitenkin rauhoittumaan ”anteeksipyynnöllä”, eli taputtamalla ja antamalla oriin hetken hengittää – vaikka se typerältä kuulostaakin. Sen jälkeen Kaski palaa takaisin itseensä ja palautuu normaalin letkeäksi.

​

Ratsuna Kaski on simppeli, muttei tavallaan missään nimessä helppo. Ori on herkkä ja se tarvitsee vain hyvin pienet avut ymmärtääkseen homman jujun, mutta se vaatii myös jatkuvaa ratsastamista – muuten ori ei jaksa itsekään työskennellä ja kadottaa ryhtinsä helposti, jonka takaisin hakeminen onkin sitten vaikeaa. Yleisesti ottaen Kaski on kiva ja jopa jonkun verran näyttävä, joten se soveltuu todella hyvin kisakentille, melkeinpä kenen tahansa kanssa. Kaskella on ilmavat, hieman isohkot askeleet ja työmotivaatio todella korkealla, eipä sitä muuta kisahevoselta tarvitakaan.

​

Esteitä hypätessä Kaski innostuu todella paljon ja muutenkin sen hyppääminen on vähän pelottavaa – ori suunnilleen rynnii kaikista esteistä läpi pelkäämättä sekuntiakaan (tai kuuntelematta lainkaan ratsastajan ohjeita). Esteitä Kaskella pompitaankin vain mielenvirkistyksenä, eikä sitä oikeastaan kukaan mielellään tee.