Riekontorppa

Humppalaki on sellainen hevonen, jonka kanssa ei todellakaan tekisi millään mieli laittaa jalalla koreasti. Manu on hieman ilkeän näköinen, eikä asiaa auta herran vaativa luonne. Taluttaessa vaatii pitkää narua, sillä pieninkin nykäisy saattaa hermostuttaa oriita paljon, ja silloin se aloittaa kammottavan show’n ja sitä saa taas hävetä pahemmin kuin koskaan ennen. Manu on siitä mielenkiintoinen, että se on kuitenkin todella taitava hevonen, ja sen ärsyttävyyttä on pakko kestää, koska näinkin lahjakasta heppaa ei millään viitsisi turhaan lopettaa.

​

Hoitaessa tätä oria saa tosiaankin olla varuillaan. Sillä on tapana vilautella hampaita, jos hoitaja on liian hidas, liian nopea, liian äänekäs tai liian huolimaton. Ori ilmoittaa kyllä, jos jotain on vialla, muttei aina tarkenna, mikä tekee sen hoitamisesta aivan järkyttävää. Karsinassa seistään suurin piirtein kyyneleet silmissä ja ollaan siinä hermoromahduksen rajamailla, mutta hoitaa on vain pakko – vaikkei siitä kumpikaan osapuoli pidä sitten tippaakaan. Varustus sujuu muuten, mutta auta armias, jos oriille tarjoaa kylmää kuolainta suuhun. Manusta tulee entistä happamampi, ja sitten voikin tietää, ettei loppupäivän yhteistyöstä tule yhtään mitään.

​

Ratsuna Manu on vaativa, vaikka se osaakin todella paljon. Hevosella olisi kapasiteettiä vaikka ja mihin, mutta liikkeidensä puolesta ori soveltuu parhaiten kouluratsastukseen, ja siinä se vain loistaa ja toimii jokaisen tytön unelmahevosena – siis jos sen kanssa saa hommat pyörimään justiinsa oikein, eikä vähän sinnepäin. Manua ei paljosta voi kehua, mutta ainakin sillä on asenne kohdillaan. Ori antaa pienimmät virheet anteeksi, se on kevyt ja herkkä ratsastaa, vaikka se pyytää ratsastajalta välillä todella paljon liikkuakseen oikein. Kun oriin kanssa saa homman toimimaan, se taipuu vaivattomasti kaikkeen mitä siltä pyydetään ja tekee tehtävät mielellään.

​

Maastossa ei kyllä ole toimiakseen isossa porukassa, mutta muutaman kivan kaverin kanssa Manu selviää kyllä. Ison porukan kanssa ori lähtee herkästi kisailemaan, vaikka se olisi jonon alkupäässä – mikään ei oriille riitä ja kaikki muut pitäisi jättää kauas taakse, mikä ei tietenkään ole hyvä siinä mielessä, että jos oriita liikaa pidättelee, niin se sinkoaa ratsastajansa kevyesti selästä pois, oli tilanne sitten mikä tahansa.