Riekontorppa

Ruttoruhtinas on sellainen hevonen, jonka haluaisin kaikkien tapaavan. Ruoto on esimerkillinen, mutta samalla oman arvonsa tunteva ja omalla tavallaan hyvin haastava hevonen, joka osaa opettaa toimimaan oikein tilanteesta riippumatta, mikä tekee pojasta tietenkin oikein oivallisen hevosen. Taluttaessa yleensä seuraa kiltisti perässä, katselee ympärilleen ja tervehtii iloisesti kavereitaan, joidenkin hevosten kohdalla myös yrittää aloittaa riitaa ja huitoo menemään kaikilla jaloillaan. Tämä on kuitenkin porukan mielestä vain huvittavaa, sillä vaikka Ruoto on isohko hevonen, ei siitä ole tappelemaan – laitumillakin se juoksee aina perimmäiseen nurkkaan, jos pojat alkavat leikkimään.

​

Ruoto on oivallinen hoidettava, sillä se seisoo kiltisti paikallaan, kunhan hoitaja tekee kaiken rauhassa ja siivosti. Jos harjaus on liian kovaa tai muuten vaan rajua, Ruoto rupeaa nakkelemaan niskojaan ja heilumaan ympäriinsä, mutta niin se tekee myös jos sitä kutittaa, eli hoitaja ei harjaa tarpeeksi lujaa. Ruodon hoitaminen helpottuu aina ajan myötä, mitä pidempään pojan on tuntenut, sitä helpompi sitä on käsitellä jokaisessa tilanteessa. Vettä ori ei mielellään päästä itsensä lähelle oikeastaan missään muodossa, jo sienellä pyyhkiminen hirvittää Ruotoa suuresti!

​

Ruoto on monitoimihevonen, joka osaa näyttää ratsastajalle, mikä on oikein ja mikä väärin. Sileällä Ruoto on todella hyvä, ori omaa hyvät askellajit ja se kulkee itsenäisesti hyvin eteenpäin, mutta ilmaiseksi se ei vaativia koulutehtäviä kyllä tee. Oriilla on tapana ruveta nakkelemaan niskojaan, kun se ei tykkää ratsastajan antamista avuista, joka tietenkin helpottaa elämää, kun tietää tehneensä jotain väärin. Ruodolla on myös tapana heiluttaa päätään eri tavalla riippuen siitä, mikä apu on annettu väärin! Sivulle se heiluttaa päätään, kun pohjeavut ovat kovia, ylösalas kun käsiavut ovat teräviä ja sekalaisesti, kun istunnassa on jotain vialla. Ruodolla on pehmeät askeleet ja ori on kevyt ja herkkä ratsu, vaikka se näyttää raskaalta. Erityisen herkkä ori on suustaan, ja sen takia oriilla ratsastetaan pitkälti kuolaimettomilla suitsilla, jotta se ei joudu oikosulkuun jo pelkästään käden takia.

​

Esteitä Ruoto hyppii mielellään ja se on siinä oikeastaan ihan hyvä, vaikkei kylläkään mikään mestari. Oltiin sitten kentällä tai maastoesteradalla, Ruoto toimii kaikkien alla samalla tavalla: normiesteet on kivoja, erikoisesteille saa rohkaista reilusti. Ori ei tykkää erikoisesteistä ollenkaan ja sen kanssa niiden hyppääminen on rasittavaa, kun joutuu ajamaan hevosta reippaasti eteenpäin ja välillä ratsastamaan todella rumasti, jotta se suostuu hyppäämään.

​

Kisapaikoilla Ruoto tykkää esitellä itseään, eikä suostu jäämään kaikkien muiden hevosten varjoon. Ohikulkijoille pitää hirnua ja höristä, jotta saa edes yhtään huomiota ja kisaajatkin yleensä kehottavat taputtamaan hevosta, jotta sen mieliala pysyy korkealla, eikä se rupea kiukkuiseksi ja alisuorittamaan radalla. Ruodolla on kuitenkin suhteellisen kova kilpailuvietti, ja se yrittää aina parhaansa, oli se sitten huonolla tai hyvällä tuulella.