Riekontorppa

Virpin isänisä Söör Jaska aloitteli uraansa Lapin Kemissä 5-vuotiaana. Se oli estepainotteinen harrasteratsu, mutta orin taidot olivatkin sitä luokkaa, että se myytiin ensimmäisen kilpailuvuoden jälkeen etelän suuntaan, pääkaupunkiseudulle aktiivisempaan kisaukseen. Mestaria ei Söör Jaskasta tullut, mutta sen verran menestystä se niitti, että ansaitsee ehdottomasti paikkansa arvostettuna siitosorina. Luonteestakaan ei Jaska-orille ainakaan miinusta tule: se on kyllä voimakastahtoinen, mutta samalla myös kovin elämänmyönteinen ja herkkä oppimaan uutta. Nykyään Jaska viettää vanhuuspäiviään lähellä Espoota ja on yhteensä yhdeksäntoista menestyneen varsan ylpeä isä.

​

Isänisänisä Kevään Jaakko-Kulta ei ollut eläessään mikään samanlainen kilpahirmu, kuin ainoa varsansa Söör Jaska. Tuttavien kesken Jaakoksi kutsuttu ori saikin hienosta suvustaan huolimatta vain yhden vähän niin kuin kokeiluvarsan ennen ruunaustaan, koska ei itse koskaan osoittanut erityisiä kykyjä kilpakentillä. Vasta myöhemmin ratkaisua ymmärrettiin katua: Jaakko oli paitsi kaunis, myös kiltti, ja näköjään periytti myös hyppääjänlahjojaan, vaikkei ollutkaan itse huipulla päivääkään. Ruuna kuoli rauhallisesti vanhuuteen 33-vuotiaana.

​

Isänisänemä Änteeii Helenasta ei ole paljoa tietoa säästynyt. Varmaa on, että se ei ollut mikään kilparatsu, ja että se oli 160cm korkea ruunikko tamma. Suullisen tiedon mukaan "Helena" asui Pohjanmaalla ratsastuskoulussa lähes koko elämänsä, ja sai elonsa aikana vain yhden varsan. Tamma kuoli noin 25-vuotiaana, ilmeisesti vanhuuden vaivoihin.

​

Isänemä, melkein ponikokoinen Varjon Pilke kilpaili koulua ja esteitä nuorella iällä. Se oli rohkea ja reipas tamma aina vanhuuteensa asti. Siitostamman urakin oli Pilkkeelle menestys: sen kaikki viisi varsaa ovat täydellisiä, menestyneitä ja mukavan luonteisia. Viimeisen varsan, Monsieur Koivuniemen jälkeen, alkoivat Pilkkeen vanhat, urheilusta johtuneet jalkaviat taas vaivata, ja kivulias tamma muuttui kultaisesta äkäiseksi, vihaiseksi ja vaaralliseksi. Vasta 20 täyttänyt Pilke päätettiin päästää vihreämmille niityille, uuteen, kivuttomaan elämään.

​

Isänemänisä Varjo-Lymy sai nimensä väristään: todella tummanruunikkona syntynyt ori vaaleni vanhempana hurmaavan karamellinruskeaksi. Luonnekin oli hevosella ihanan rauhallinen ja rento. Yleispainotteinen ori sai kyllä kilpakentiltä muutamia sijoituksia, mutta sen ihmeellisempää mainetta tai laatuarvostelupalkintoja ei siunaantunut. Hyviä varsoja Lymy kuitenkin sai. Kaikki ovat kilttejä ja osaavia, ainakin vähän menestyneitä ja pitkäikäisiä.

​

Isänemänemä, koulupainotteinen Vedenvälke menestyi loistavasti. Alku-ura kangerteli aina siihen asti, että tamma täytti kahdeksan, mutta sitten alkoivat kouluradat ratsastajan vaihtumisen myötä luistaa. Tamma oli suorastaan luonnonlahjakkuus, ja olisi ollut valmis, menestynyt siitostamma jo 10-vuotiaana, mutta uran helppouden vuoksi sen kanssa päätettiin vielä jatkaa. Vielä 19-vuotiaanakin tamma kävi huvin vuoksi näyttämässä mallia nuoremmilleen pienissä kilpailuissa, vaikka sen ura olikin jo takana.

​

Emänisä, estepainotteinen 150cm korkea ruunikko Mielikuvittelu hyppäsi kansan sydämeen ihan ensimmäisenä luonteensa vuoksi. Ori on hämmästyttävän säyseä ja elämänmyönteinen kaverus, ja sen kaikki neljä varsaa ovat perineet saman ominaisuuden. Hyppysuorituksiakaan ei voi haukkua: tämä vaalea rautias on kiitänyt estekenttää ristiin rastiin paljon enemmän, kuin keskiverto suomenhevospoika. Mielikuvittelua on aina sanottu kevyeksi ratsastettavaksi ja nopeaksi oppimaan - joskin se kuulemma oppi myös pahoja tapoja erittäin herkästi. Hevonen viettää eläkepäiviään pohjoisessa Lapissa, ja on terve ja hyväkuntoinen.

​

Emänisänisä, kunnon ori, estepainotteinen Kuvituksellinen sai pikkupoikana nimensä ulkonäkönsä vuoksi, ja kohdilleen kuvaus osuukin. Tämä 150cm korkea poika oli parhaina aikoinaan ruumiillistuma täydellisestä suomenhevosrakenteesta. Sopusuhtainen, kaunis, hyvärakenteinen, hyväkuntoinen, lihaksikas, kauniin musta ja kiiltäväkarvainen. Luonteeltaan KTK-I -palkittu poika kuitenkin oli sen verran kipakka, että sillä astutettiin vain kolme tammaa äkäisten varsojen pelossa. Turhiksipa huolet osoittautuivat, koska ilmeisesti tulisuus olikin kiinni koulutuksesta eikä geeneistä.

​

Kuka muistaa Virpin emänisänemän yleispainotteisen Mieliteon? Varmasti moni, koska tähän rautiaaseen läsipäiseen oriin on virtuaalisilla hevoskasvattajilla viharakkaussuhde. Se on moninkertaisesti palkittu sekä näyttelyiden että este- ja koululuokkien puolesta, ja siksi oivallinen nimi suvussa kuin suvussa. Välillä tuntui, kuin kaikki hevoset olisivat olleet sukua tälle 155cm korkealle pojalle, ja se tahdottiin hävittää sukutauluista. Nyt, kun eläviä lähisukulaisia on enää kolme, tahdotaan Mieliteon sukulinja herättää väen vängellä uudelleen.

​

Virpin emänemä monitaituri Emergenssi Eleganssi on vähintään yhtä hieno, kuin fiksu nimensä. Se ei töitä pelkää, ja onkin oppinut kunnon yleispainotteiseksi suomineidoksi. Aina metrinkorkuisetkin esteet ylittyvät, ja koulua tämä 151cm korkea tyttö tanssii komeasti kuin mikäkin balleriina. Hieman hienohelmahan tuo neiti on luonteeltaan, mutta mikäs sen on ollessa. Tällä raudikolla on kaksi varsaa, eikä se enempää tule saamaan.

​

Emänemänisä: Yleispainotteinen suku jatkuu kauemmas nimellä Sivistyssana. Ori on raudikko, niin kuin koko lähisukunsakin, ja luonteeltaan enemmän kuin käsiteltävä, jos ottaa huomioon kyseessä olevan orin. Ratsu on jotenkin raskasta tekoa, joten se ei korkeilla tasoilla kilpaillut, mutta menestyi kuitenkin sen verran, että pääsi jatkamaan sukuaan. Kun kolme kevytrakenteista tammaa astutettiin Sivistyssanalla, varsoista tuli melkolailla isänsä näköisiä, mutta huomattavasti kevyempiä ja ratsumaisempia. Sivistyssanan säkäkorkeus oli 154cm

​

Emänemänemä Aika-Elegantti oli kyllä yleispainotteinen jo sukunsakin puolesta, mutta enemmän se esteitä hyppi kuin tanssi koululentillä. Seitsemänvuotiaana musta tamma pääsi kantakirjaan kakkospalkinnolle, ja vasta kolmetoistavuotiaana se sai aikaiseksi hakea itselleen esteratsastuksen laatuarvostelusta kakkospalkinnon. Samoihin aikoihin jäi kaunis 149cm korkea Aika-Elegantti siitostammaksi, ja kuoli myöhemmin, 31-vuotiaana vanhuuteensa.

​

© kasvattaja