Riekontorppa

Jännittyneinä kaikki odotti, että Hyperonyymin ja Valman varsasta tulisi sellainen puolitiehen tehty hevonen, mutta väärässä oltiin. Porukka oli varautunut melko hyvään hevoseen, muttei sentään Meronyymin kaltaiseen mielettömään hyppääjään! Yleisesti ottaen Melli on ihan jees, vähän laiska ja määrätietoinen, eikä sen sanavarastoon kuulu ”ei”. Ori on kuitenkin ihan helposti hallittavissa eikä se ole turhan kettumainen, kunhan sen kanssa osaa olla rauhallinen ja kunhan huumorintajua löytyy. Taluttaessa saattaa kaikista oviaukoista ja porteista yrittää rynniä yli – ja koska tämän tankkerin alle ei mielellään jäisi, kannattaa sitä muistaa komentaa.

Hoidettaessa Melli on melko siedettävä, vaikka sillä saattaakin välillä keittää yli se, että pitäisi seistä paikallaan pidempikin aika. Se on kuitenkin helposti ruoalla lahjottava ja pieni määrä heinää pitää orin tyytyväisenä pitkään. Mellin hoitaminen on kuitenkin siitä helppoa, että ori ei ole koskaan tykännyt makoilla tai pyöriä maassa, joten sen harjaus sujuu suhteellisen nopeasti. Ori ei myöskään ole herkkä ja sitä saa vaikka haravoida, eikä se siitä suutu. Varustus sujuu, kunhan satulaa ei kirjaimellisesti heitä sen selkään. Kuolaimia täytyy lämmittää aina kesälläkin, sillä edes viileä kuolain ei Mellin mielestä todellakaan kuulu suuhun.

Ratsuna Melli on mielenkiintoinen, mutta pääsääntöisesti todella mukava kaveri. Sillä on suhteellisen kevyet ja pehmeät askeleet, eikä se ole kovin painava suustaan. Meronyymi on kuitenkin hitaasti syttyvää variaatiota isästään, ja se vaatii pitkät ja suorastaan armottoman tylsät kävelyt ennen kuin se viitsii edes harkita ravin nostamista. Kun sen saa hereille, ori on mukavan kevyt ja herkkä kaikille avuille. Vaikka ori onkin hieman pullea ja raskasrakenteinen, se taipuu silti kevyesti ja on suorastaan yllättävän notkea. Se taipuu hyvin moneen koululiikkeeseen, vaikka se onkin enemmän estehevonen syntyjään.

Esteillä Melli on sellainen opetusratsun tapainen, vaikkei sitä koskaan sille suunnalle edes haluttu. Melli antaa ratsastajan virheet herkästi anteeksi ja pyrkii itse korjaamaan niitä, oli kyse sitten miten pienestä tai suuresta virheestä tahansa. Oriilla on ihan ok hyppytyyli, se vaatii silti ratsastajalta paljon tekemistä jotta se hyppää rehellisesti. Ori on kuitenkin varmajalkainen, eikä se säiky turhaan mitään erikoisesteitä. Mellissä on vaan se paha, että se kieltää kyllä jos se huomaa, ettei ratsastaja ole ollut viime hypyissä oikeastaan mukana, joten sen kanssa ei kannata lähteä vain matkustajaksi. Maastoesteillä Mellillä on tapana innostua kovasti, joka johtaa oriin ylikuumenemiseen ja siinä sitten mennään. Se vaatii rauhoittuakseen hetken kävelyä taikka ravia, energiaa ei saa laukkaamalla loppumaan.

Kisapaikoilla Melli on hieman ärhäkkä, se saattaa herkästi lähteä potkimaan muita hevosia ja taluttajia, joten oriin kanssa pitää ilmoittaa sen arvaamattomuudesta. Radalla ori on kuitenkin tasaisen hyvä, se hyppää mielellään ja mahdollisimman näyttävästi – tämän otin kanssa saattaa saada kommentteja tyylistä ja ratsukon tasaisuudesta, kun Melli korjaa virheitä entisestään ja antaa matkustamisenkin anteeksi.